Suomi 100 /Katri Lehtola
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on huipentumassa itsenäisyyspäivään 6. joulukuuta.
Suomessa monien juhlapäivien vietto aloitetaan jo aattona. Nyt erityi-senä juhlavuonna tätä tapaa halutaan ottaa käyttöön myös itsenäisyyspäivän juhlinnassa.
Kirjastot eri puolilla maakuntaa kutsuvat kunta-laisia Etkot –tapahtumiin. Mukana on jo ainakin 14 eri kirjastoa Pohjois-Pohjanmaalta. Ohjelma ja aikataulut vaihtelevat paikkakunnittain.
Tänä vuonna on kolme erityistä tapaa, jolla kaikki voivat tahoillaan osallistua juhlien järjestämiseen. Kaikki on kutsuttu toteuttamaan valtakunnallisia Kahvita-liputa-valaise -hetkiä.
Koko Suomi juo yhdessä sinivalkoiset satavuotisjuhlakahvit tiistaina 5.12. klo 14 alkaen tai iltapäivän aikana. Hetken voi toteuttaa omalla tyylillä kotona tai työpaikalla kutsumalla mukaan työkavereita, yhteistyökumppaneita, asiakkaita tai ystäviä.
Pöydän ei tarvitse olla korea, sillä pääasia on viettää yhteinen hetki iloisissa tunnelmissa satavuotiaan kunniaksi.
Suomi liputtaa itsenäisyyttä isosti. Juhlaliputus aloitetaan aattona 5.12. klo 18 jatkuen yön yli itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti. Lippu valaistaan pimeän ajaksi.
Jos valaisua ei voi järjestää, liputus toteutetaan normaalien liputusohjeiden mukaisesti. Lipunnoston yhteydessä voi järjestää omantyylisiä Itsenäisyyden kunniaksi Suomi valaistaan sinivalkoisin värein.
Kohteina voi olla rakennuksia, patsaita, toreja, puistoja tai puita. Valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa omien ideoiden mukaisesti.
Valot sytytetään 5.12. klo 18 ja valaisu päättyy 7.12. klo 9. Oulussa tempaus toteutetaan koko syntymäpäiväviikon ajan osana Lumo-valofestivaalia alkaen perjantaina 1.12. kello 18.
Itsenäisyyspäivänä muistetaan heitä, jotka ovat turvanneet maamme itsenäisyyden.
Jumalanpalvelusten ja seppelten laskun lisäksi on tavoitteena muodostaa sankarihaudoille kunniavartioita (noin klo 8:30 eteenpäin, noin 30-60 min), joissa haudan kohdalla seisoo saman ikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan.
Pohjois-Pohjanmaalla sankarihautojen kunniavartiot järjestetään ainakin Oulussa, Tyrnävällä, Muhoksella, Pyhäjoella, Oulaisissa ja Sievissä.
Itsenäisyyspäivän muu ohjelma tarjoaa yleisölle muun muassa musiikkielämyksiä, tanssia ja osallistavaa historiakulkuetta. Kello 18 syttyvät kynttilät kotien ikkunoille.
Kirjaston etkot 5.12.
Kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan Linnan juhlien etkoille kirjastoihin juhlimaan satavuotiasta Suomea.
Oulun pääkirjastossa on tarjolla kakkukahvit klo 17 ja juhlaohjelmaa kaikenikäisille klo 15.30 alkaen.
Haukiputaan kirjastossa on Suomi 100 -kahvihetki klo 14. Haukiputaan koulun kolmasluokkalaiset esittävät itsenäisyyspäivän lauluja.
Kaijonharjun kirjastossa tarjolla on satavuotiskahvit ja ikivihreitä suomalaisia säveliä viulun ja kitaran säestyksellä klo 14.
Satavuotiskahvit tarjoillaan klo 14 myös Koskelan, Pateniemen, Rajakylän, Ritaharjun ja Ylikiimingin kirjastoissa.
Lasten omat etkot
Oulun pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla juhlitaan satavuotiasta Suomea lapsille suunnatulla Linnan juhlien etkoilla 5.12. Tunnelmaan voit virittäytyä pukeutumalla juhlavaatteisiin. Jaossa ilmapalloja!
klo 15.30-16 Kättelyseremonia
klo 15.30-17 Kunniamerkkipaja
klo 16-16.30 Satuja Suomesta -satutuokio
klo 16.15-17 Minun Suomeni -askartelupaja
Kiitollinen kädenpuristus yhdistää sukupolvet
Pyhän Tuomaan kirkossa pidetään sukupolvet yhdistävä musiikkihetki itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Kello 15 käynnistyvässä Kiitollinen kädenpuristus -esityksessä on mukana niin lapsia kuin sodan omakohtaisesti kokeneita ihmisiä.
Teemallisen teoksen lähtökohtana ovat ihmiskohtalot, joiden kautta tuodaan esille satavuotiaan Suomen tarina. Evakon, lotan ja sotaveteraanin äänet kuuluvat erityisesti laulujen väliin käsikirjoitetuissa rukouksissa.
Samalla kiinnitetään huomiota siihen, ettei sota ole loppunut maailmasta. Vaikka me iloitsemme itsenäisyydestämme, maailmassa on yhä ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja turvaa.
Esityksen sanoittaja, säveltäjä ja käsikirjoittaja on oululainen Liisa Vilppola. Kiitollinen kädenpuristus on Vilppolalta kiitollisuuden osoitus menneille sukupolville, sillä hänen oma isänsä taisteli rintamalla ja äiti oli evakossa.
– Sotaveteraanin tyttärenä itsenäisyys ei ole koskaan tuntunut itsestään selvältä, vaan sodalla on aina ollut oman isäni ja sota-ajan eläneiden ihmisten kasvot, Vilppola sanoo.
