Merja Korhonen tutkii kipustimulaattorinsa voimakkuuden säätöjä Heidi Lauttasen kanssa. Kuva: Pekka Huovinen
OYS:ssa on asennettu noin 700 potilaalle kipustimulaattori lievittämään voimakasta kipua. Laitetta käyttävät potilaat kaipaavat tukea, sillä kipupotilas jää helposti yksin.
Vuosittain pysyvä kipustimulaattori asennetaan OYS:ssa noin 30 potilaalle, jotka kärsivät kroonisesta kivusta. Ihon alle asennettava kipustimulaattori lähettää selkärangan lähelle heikkoja sähköimpulsseja, jotka saavuttavat aivot ennen kipusignaaleja. Potilas voi itse vaikuttaa impulsseihin kaukosäätimellä.
Kipuoireyhtymä CRPS saa alkunsa vammasta tai esimerkiksi leikkauksessa syntyneestä vauriosta. Voimakkaan kivun vuoksi potilaat joutuvat käyttämään runsaasti kipulääkkeitä, oire heijastuu koko elämään ja voi viedä työkyvyn.
Merja Korhonen sai keväällä 2016 kipustimulaattorin OYS:ssa. Lanneselästä alaspäin vaivaava kipu alkoi 2013, ja kolme vuotta kului runsaasti kipulääkkeitä syöden.
– Stimulaattori leikkaa terävimmän kivun, ja olen voinut puolittaa kipulääkkeiden käytön.
Kipustimulaattoria käyttäviä tai laitetta odottavia potilaita kokoontui äskettäin OYS:ssa virittämään yhteydenpitoa ja vertaistoimintaa. Tapaamiselle suunnitellaan jatkoa.
Tilaisuuden järjestäneet sairaanhoitajat Tarja Kettunen ja Heidi Lauttanen OYS:n neurokirurgian poliklinikalta sanovat, että potilailla on paljon kysymyksiä laitteen käytöstä ja sen vaikutuksista, ja vertaistuelle on tarvetta.
Tapaamisen ideoineen Merja Korhosen mielestä kipupotilas jää helposti yksin.
– Kipupotilasta ei usein nähdä eikä kuulla oikeasti, eikä aina haeta vaihtoehtoja lääkkeille, vaikka niiden käyttö syö hirveästi voimia.
OYS saa potilailta kiitosta neurokirurgian poliklinikan toiminnasta ja aktiivisuudesta kokeilla kipustimulaattoria.
Kipustimulaattoreita on OYS:ssa asennettu jo 70-luvun lopulta, ja niitä asentavat Suomessa lähinnä yliopistosairaalat. Laite maksaa 10 000–20 000 euroa.
Käyttäjien määrä on kasvussa, mutta edelleenkään suuri yleisö ei juuri tiedä tästä laitteesta, kertovat Tarja Kettunen ja Heidi Lauttanen.
– Työkyvyn menettänyt potilas saattaa sen ansiosta palata työelämään. Myös elämänlaatu paranee tuntuvasti, sillä useat potilaat pystyvät tuntuvasti vähentämään kipulääkkeiden käyttöä, kertoo Tarja Kettunen.
Ennen kipustimulaattorin asennusta tehdään arvioinnit neurokirurgian poliklinikalla. Taustalla ovat usein monen vuoden kipulääkekokeilut. Ennen laitteen lopullista asennusta laitteen tehoa testataan viikon ajan.
– Noin 70 prosenttia neurokirurgille arvioon tulleista potilaista pääsee testaamaan stimulaattoria, ja noin 70 prosenttia testatuista saa laitteesta apua, toteaa Heidi Lauttanen.
