Kuva: Oulun kaupunki
Asuntopolitiikan järjestelmää pitäisi pohtia kriittisesti, koska nykyisellään asuntotukijärjestelmä ei välttämättä ole enää asukkaan etu.
Kasvukeskus Oulussa taas pitäisi miettiä, miten kasvava kaupunki olisi vetovoimainen myös ulkopuolisille asuntorahoittajille.
– Oulussa, Tampereella, Kuopiossa, Turussa ja Jyväskylässä on valtakunnan kasvukeskuksina positiivista sykettä rakentamisessa, mutta on syytä pohtia, tukeeko järjestelmämme tätä kehitystä myös tulevaisuudessa, toteaa kaupunginjohtaja Matti Pennanen.
Kaupunginjohtaja on visionääri, jolle asuntorakentaminen on entisen rakennusalan ammattiuran myötä läheinen aihe.
– Olemmekohan enää oikeassa rakenteessa asuntotukijärjestelmän osalta? Tukipolitiikka näyttää ohjaavan painetta kasvukeskuksissa tonttipolitiikkaan ja asuntojen hintoihin. Aiemmin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) tuki rakentamista ja sitä kautta asukasta, hän sanoo.
Tämän vääristymän Oulun kaupunginjohtaja haluaisi oikaista, jotta yleishyödyllinen rakentaminen, kohtuuhintaisuus ja siten asukkaan etu nousisivat keskiöön.
– Montako aidosti oikeaa yleishyödyllistä toimijaa Suomessa enää on, kun isot vuokra-asuntopuolen toimijatkin ovat siirtyneet kovan rahan rakentajiksi ja gryndereiksi, kaupunginjohtaja kritisoi.
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen jää eläkkeelle huhtikuussa. Kuva: Oulun kaupunki
Sivakka on väkevä vuokra-asuntotoimija Oulussa. Kaupungin omistaman konsernin ansiosta vuokrahinnat on pystytty pitämään kohtuullisina verrattuna moneen muuhun suomalaiseen kasvukeskukseen.
– Se on positiivista, mutta asialla on kääntöpuoli. Jos tulevaisuudessa kaupungin omat varat eivät riitä vuokra-asuntotuotantoon, tarvitsemme uusia, ulkopuolisia toimijoita. Sivakka ei voi loputtomiin olla pääinvestori, vaikka se aina tulee olemaan vahva toimija.
Sivakan vahvuus voi rajoittaa uusien investoijien tuloa.
– Tärkeintä on, että asuntomarkkinat pidetään mahdollisimman terveenä. Se on meidän kaikkien etu.
Asuntohintojen taso on valtakunnallisesti ollut maltillista.
– Tampereeseen, Jyväskylään ja Turkuun nähden meidän hintatasomme on selvästi alhaisempi. Tämä tilanne on seurausta hyvästä kaavoituksesta ja maapolitiikasta. Pitkäjänteinen, tiukka maapolitiikka on luonut pohjaa sille, että meillä on riittävästi tarjontaa sekä yksityisiä ja julkisia tontteja. Hintatasoa pitää aisoissa sekin, että kaupunkiseudulla on paljon hyviä urakoijia kilpailemassa työstä.
Kasvukeskusten kärkeä
Ennusteet kertovat, että Oulun seutu on yksi Suomen vahvimmin kasvavista kasvukeskuksista 2020 – 2040 -luvuille mentäessä.
– Kasvu suhteellisesti yhtä suurta kuin pääkaupunkiseudulla. Se tarkoittaa sitä, että tarvitaan lisää asuntoja ja palveluja. Tässä tilanteessa pitkäjänteisen asuntotuotannon, kaavoituksen ja kaupunkirakenteen tiivistämisen merkitys kasvaa.
Rakennuslupia on haettu tänä vuonna vilkkaammin kuin viime vuosina. Parhaimmillaan seudulle on rakennettu jopa 2000 asuntoa vuodessa, kun keskimäärin Suomessa tehdään 1700 – 1800 asuntoa.
– Valmistuneiden asuntojen osalta olemme olleet keskimääräisellä tasolla melkein joka vuosi.
Äskettäin hyväksytty Oulun yleiskaava johdattelee tulevaisuutta kasvuennusteen mukaisesti.
– Oulussa tilanne on hieno. Kuntaliitoksen myötä meillä on monipuolista tarjontaa. Meillä on ydinkeskustan lisäksi kasvukeskuksia Oulunsalossa, Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä. Kasvukeskuksissa on tonttitarjontaa, muta niihin pitäisi pystyä rakentamaan pienkerrostaloja ja löytää niille toteuttajia.
Tyhjät tontit on otettava käyttöön ja kaupunkirakennetta on tiivistettävä.
Vilkkaassa opiskelukaupungissa korostuvat pienet sinkkukämpät ja kahden ihmisen asuintokoot.
– Asuntotuotannon sisältö on jo muuttunut tämän trendin myötä: tarvitaan selvästi pienempiä asuntoja kuin ennen. Myös asuntosijoittajat suosivat pienimuotoista asumista. En kuitenkaan usko, että tämä asuntotarve jatkuu loputtomiin.
Keskusta kasvaa ylöspäin
Kaupungin keskustassa ei tällä hetkellä asu paljon ihmisiä, mutta kysyntää asunnoille ydinkeskustassa on.
– Meidän on rohkeasti tiivistettävä rakennetta ja nostettava kerroskorkeutta. Ylöspäin rakentaminen on myös ympäristöllisesti järkevää.
Kerrosrakentaminen turvaa myös sitä, että sisäpihat saadaan paremmin palvelemaan asukkaita.
– Pitää mennä ylöspäin, jotta pihat ja ympäristöt saadaan viihtyisäksi. Autot maan alle tai piiloon, jotta voimme hyödyntää sisäpihoja nykyistä paremmin toiminnallisesti.
Korttelikohtainen kaavoitus vie ydinkeskustaa uuteen suuntaan.
– Valkea oli ensimmäinen ja seuraavaksi ns. Pukumiehen kortteli kokee uuden tulemisen. Siihenkin tulee katutasoon liiketiloja ja päälle asuntoja.
Anttilan korttelin ja Hollihaan uusi käyttö on jo mietinnässä. Kaupunginjohtajan mukaan myös jokisuiston aluetta asumisen ja palveluiden osalta on pohdittava uudelleen.
Palvelut ja työpaikat olennaisia
Palvelut ovat olennainen osa asuntopolitiikkaa.
– Pitää olla osaavia ihmisiä aloilla, jotka kiinnostavat kansainvälisiä ja kotimaisia yrityksiä. Pitää olla asuntoalueita, joissa ihmiset viihtyvät ja saavat tarvitsemansa palvelut. Pitää olla kaupan ja tuotannon tarpeisiin työpaikka-alueita, jotka ovat helposti saavutettavissa.
Joukkoliikenteen järjestäminen kaikkia tyydyttävällä tavalla on vaikeaa, koska Oulun seutu on ja pysyy laajana ja omakotivaltaisena alueena.Taloudellisesti järkeviä ratkaisuja ei ole helppoa löytää. On vaikea suunnata joukkoliikennettä omakotialueille, jos siellä ei ole myös kerrostalorakentamista.
– Joukkoliikenteessä on panostettava alueisiin, joissa on suurimmat opiskelija- ja työpaikkavirrat, Matti Pennanen sanoo.
Matti Pennanen
- Oulun kaupunginjohtajana vuodesta 2007, apulaiskaupunginjohtajana sitä ennen kuusi vuotta
- jää eläkkeelle huhtikuussa
- Oulun yliopistosta vuonna 1979 valmistunut diplomi-insinööri toimi eri rakennusliikkeissä Suomessa ja ulkomailla ennen siirtymistään kaupungin palvelukseen.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Sivakan Asukaslehdessä no 3/2016
