Sisäilman laatu on merkittävä hyvinvoinnin tekijä ja siihen Oulusta löytyy esineiden internetiin liittyviä innovaatioita. Kuva: IoLiving
Oulussa oli teknologiamielessä hyvä viikko. Sitä piristivät yliopiston 5G-seminaari sekä Nokian tiloissa järjestetty teknologiaesittely.
Yliopiston seminaariin oli saatu mukaan laaja joukko tutkimuksesta, yritysten edustajia sekä valtiovallan edustaja ministeri Anne Berner.
Berner yllätti positiivisesti asiantuntevuudellaan ja mielipiteillään. Seminaarin voi muuten katsoa täältä.
Muutamassa teknologisessa murroksessa mukana olleena on oppinut hieman kyyniseksi. Tätä kutsutaan myös realismiksi.
IoT eli esineiden internet ei kyynisesti katsottuna ole mitään uutta. Vastaavaa hypetystä yritettiin aikanaan M2M eli machine to machine -kommunikoinnissa 2000-luvun alussa.
Hypetys lähti uudelleen liikkeelle kun Ericsson mainitsi vuosikertomuksessaan, että heidän mukaansa vuonna 2020 on 50 miljardia IoT-laitetta eli laitetta, jossa on verkkoyhteys. Lukua on sittemmin korjattu 1,2 miljardiin.
Hypetykseen on saatu mukaan myös 5G-teknologia. Kun nähdään valtava kasvupotentiaali, niin sinne löytyy myös rahoitusta.
Peliin kuuluu, että kevennetään vaatimuksia ja muutetaan sisältöä kuten aikanaan 4G:n osalta.
Alussa esiteltiin käsite 3.9G, joka nimettiin sitten 4G-teknologiaksi. Jopa 3G dual carrier -tekniikka nimettiin 4G-teknologiaksi.
Nykyinen 4.5G vastaa aikalailla alkuperäistä 4G-määrittelyä. Sama alkaa näkyä nyt 5G-kehityksessä. Koska termit ovat niin sekavia, en ihmettele että tässä on helppo vedättää varsinkin sijoittajia.
IoT:n osalta kysymys on enemmän rajapintojen määrittelystä kuin itse tiedonsiirtoteknologiasta.
Minulla on ollut kotona jo 10 vuotta suurin osa talon sähkötekniikasta kytketty internetiin.
Ongelma on vain, että laitteet eivät keskustele keskenään. Suuri osa palokunnan hälytyksistä poistuisi, jos palohälytin ja liesi keskustelisivat keskenään.
Hälytysjärjestelmä osaisi kertoa lämmitykselle, että ketään ei ole kotona. Kotona asuvan vanhuksen kahvinkeitin kertoisi, että nyt poiketaan rutiinista ja hälyttää kotisairaanhoidon.
Vastaavia sovelluksia on niin paljon kuin mielikuvitusta riittää.
Kaikki tämä vaatii standardoituja rajapintoja, jotta laitteet ymmärtävät toisiaan. Tämä vaatii myös yrityksiltä uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä muiden yritysten kanssa.
Mustasukkaisesti suljettuja järjestelmiä rakentamalla on pärjätty varsinkin terveydenhuollon alueella.
Viro näytti tässä mallia ja rakensi avoimen järjestelmän murto-osalla Suomen vastaavista kustannuksista. Siksi pidän tärkeänä yritysten välistä yhteistyötä, ja yritykset voivat olla hyvinkin erilaisia.
Varovainen arvio on, että juuri jakamistalous mahdollistaa seuraavan murroksen. Matkapuhelimien murros oli jakamistaloutta parhaimmillaan.
Ensin Linus Torvalds kehitti Linux ytimen. Kun se yhdistettiin avoimen lähdekoodin GNU-hankkeeseen niin siitä tuli käyttöjärjestelmä kaikille Linux-puhelimille. Google teki sitten avoimen ja ilmaisen Android-käyttöliittymän.
Ilmaisen kanssa on vähän vaikea kilpailla. LoRa alliance kehittää ilmaista IoT-standardia, joka mahdollistaa erittäin halvan ja kattavan IoT-verkon sekä erittäin halvat laitteet.
Digia muuten rakentaa parhaillaan Suomen kattavaa IoT-verkkoa perustuen LoRa-teknologiaan. Harmi vain että eivät olleet yliopiston seminaarissa mukana.
Taisto E.E.K. Kari
Suunnittelee parempaa tulevaisuutta
