Eri alan ihmisten tapaaminen on aina mielenkiintoista. Kävin mielenkiintoisen keskustelun kahden professorin kanssa luottamuksesta, ja siitä onko ihminen perusluonteeltaan luottamuksen arvoinen.
Heiltä kuulin, että on tutkimuksia, joissa todetaan, että luottamuksen puute on ollut jopa syynä viimeaikojen taloudellisiin romahduksiin. Kun ei luoteta, kaikki pitää laittaa paperille ja seurannassa ja vastapuolta epäillään koko ajan. Näin jopa opetetaan yliopistoissa. Rakenna siinä sitten toimivaa yhteistyötä.
Muistan myös keskustelut eläkkeelle jääneiden metsäteollisuuden henkilöiden kanssa. He muistelivat entisiä aikoja: kun liiketuttavat tulivat vierailulle, nämä viipyivät monta päivää, istuttiin kerholla, laulettiin ja saunottiin. Sen jälkeen yhteistyö oli helppoa, kun tunnettiin ja luotettiin. Riitti, että sovittiin suullisesti ja toisia puhuteltiin etunimellä.
Sitten tuli uusi sukupolvi. Liimatukat tulivat aamukoneella ja lähtivät iltapäiväkoneella. Asiat menivät vaikeaksi, kun kaikki piti laittaa paperille ja seurantaa tehtiin Excelillä. Yhteydenpito vaihtui tapaamisista sähköposteihin.
Tapasin kerran myös tupakkatehtaan ostajana toimineen henkilön. Hän kertoi, kuinka aikanaan tuli suoraan koulusta hakemaan töitä ja häneltä kyseltiin sukutaustoja.
Kun suku todettiin luotettavaksi, hänelle annettiin iso summa käteistä ja lähetettiin ostamaan raakatupakkaa suoraan viljelijöiltä. Ohje oli, että jos rahat loppuu, soita. Eikä hänelle ollut muuta vaihtoehtoa kuin olla luottamuksen arvoinen.
Muistan myös omakohtaisen kokemuksen, kun firmassa pidettiin sankarina henkilöä, joka oli saanut tehtyä voittoa sellaisella liiketoiminta-alalla, jossa muut olivat olleet hankaluuksissa.
Tämän ansiosta hän oli nosteessa ja nousi jopa toimitusjohtajaksi asti. Kun kyselin, että onko kyseinen asiakas jatkanut liikesuhdetta, tuli pitkä hiljaisuus. Tämä toimitusjohtaja kausi jäi lopulta aika lyhyeksi. Eli jos menetät asiakkaasi luottamuksen, se oli siinä.
Suomalaisia moititaan sinisilmäisyydestä ja pidetään varsinkin Etelä-Amerikan maissa hyväuskoisina hölmöinä.
Globaalissa maailmassa näin voi ehkä tehdä, kun aina voi vaihtaa toimittajaa. Mutta, olisiko Suomessa helpompaa, jos voitaisiin luottaa ihmisiin ja antaa heille vastuuta?
Olen tätä kokeillut, kun olen palkannut insinöörejä. Varsinkin pohjalaisten kanssa on ollut helppoa, kun sukujuuret on ensin selvitetty ja sitten todettu, että sillä kylällä on tolkkua porukkaa, johon voi luottaa. Oikein näkee, kun nuoren insinöörin ryhti oikenee.
Yksikään heistä ei ole pettänyt luottamusta ja aina tekevät mitä lupaavat ilman turhaa seurantaa.
Taisto T. E. Kari
Monessa liemessä keitetty pohjalainen
