5G näkyy jo yliopiston katolla.
Oulu on globaalisti pieni paikka. Tämä tarkoittaa, että ei voida olla kuin pienellä osa-alueella muita parempia. Kannattaa siis keskittyä yhteen erikoisosaamiseen.
Oulun vahvuus liittyy radioteknologiaan. Siitä on osoituksena muun muassa Nokian Ruskon 2500 tukiasemakehittäjää.
Kännykkämodeemien maailman kakkonen ja kolmonen tulivat Ouluun ja palkkasivat Nokian kännyköiden modeemikehityksen väen. Bittium (entinen Elektrobit) on perinteikäs radiotuotekehitystalo.
Oulusta löytyykin mielenkiintoinen yhdistelmä yrityksiä, jotka ovat kaikki menossa kohti 5G:n tekemistä. Huolestuttavaa on vain, että osaajista alkaa olla pula.
Oulun kannalta keskittyminen radioteknologiaan on järkevää. Radioteknologia on kuitenkin vain mahdollistaja uusille 5G-palveluille ja vain palvelut kiinnostavat kuluttajaa.
Suuret rahat liikkuvat lähellä kuluttajaa ja nykyaikana sovelluksilla on miljoonamarkkinat.
Ruotsi on loistanut näissä palveluissa ja tehnyt tähtitieteellisiä rahamääriä. Skype, Spotify ja Minecraft ovat vain pieni esimerkki.
Ruotsissa on ollut jo vuosia yrityksiä, jotka tekevät IoT-palveluita, kuten esimerkiksi Telldus. Oulun insinööriasennetta kuvaa, että panos IoT-kehitykseen on saippualaatikon näköinen laite, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen, mutta ei tehdä itse palveluita.
Toinen esimerkki on Oulun 5G-testiverkko. Miten se näkyy kuluttajalle?
Vaikea uskoa, että pelkkä insinöörivetoinen radiotekniikka nostaa Oulua. Tarvitaan lisäksi kuluttajaa lähellä olevaa toimintaa eli sovelluksia.
Tällainen toimija puuttuu Oulusta. Ideoita ja osaamista kyllä löytyy.
Ehkä tarvittaisiin keino yhdistää nämä, sillä ideat ja osaaminen eivät nyt oikein kohtaa. Takomo on kyllä oikeilla jäljillä.
”Yritysten kannattaa
tehdä vahvaa yhteistyötä.
Palkataan uusia
valmistuvia insinöörejä
eikä kupata toisilta.”
5G:n osalta on ilmassa paljon hypetystä, koska sillä saa rahaa. Oikeasti mikään ei estä jo nykytekniikalla tekemästä, vaikka esineiden internetiä. Se on jo olemassa, mutta teknologiat ovat kirjavia.
Tärkeintä on saada internetyhteys laitteeseen, kaikki muu on pelkkää palvelun paketoimista.
Eniten on ehkä puhuttu itseajavista autoista, ja niihin tarvitaan vasteajaltaan nopea verkko. 1 ms vasteaika tarkoittaa auton vauhdilla noin 30 cm. Tuosta se 1 ms vasteaikavaatimus tulee.
Tämä vasteaika on toteutettavissa jo nykyisillä LTE-verkoilla kunhan protokollaa viilataan siten, että pakettikoko on pienempi.
Rohkea arvaus 5G:n osalta on, että merkittävästi nopeampi tiedonsiirto tulee kuluttajien itse ostamien kotiverkkojen kautta.
Korkeammat taajuudet tarkoittavat lyhempää kantomatkaa, joka on vain satoja metrejä. Eli koti-wifi päivittyy vain nopeampaan.
Hieman epäilen operaattoreiden halua rakentaa verkkoja satojen metrien kantomatkan tukiasemilla. Operaattoreille jäisi isot valtakunnalliset verkot rakennettuna alle 6GHz taajuudella.
Mitä Oulun sitten kannattaa tehdä? Nykyisen radioteknologiaosaamisen kasvattaminen on yksi vaihtoehto. Siinä on yliopistolla iso rooli.
Opiskelijat ovat kaikonneet, koska yritykset eivät ole muutamaan vuoteen juuri uusia palkanneet. Uutisetkin ovat olleet negatiivisia.
Yritysten kannattaa tehdä vahvaa yhteistyötä. Palkataan uusia valmistuvia insinöörejä eikä kupata toisilta.
5G-radiotekniikan päälle voidaan sitten rakentaa sovelluksia sekä ihmisille että laitteille ja tässä on se suurin kasvupotentiaali.
Taisto E.E.K. Kari
Kirjoittaja on tekniikan moniottelija. Välillä johtavassa ja välillä vastustavassa tehtävässä. Näkökulmia Oulun tilanteeseen 25 vuoden kokemuksella.
