Kierikkikeskuksen järjestämien yleisökaivausten seitsemäntenä päivänä kivikautisen asuinpaikan maaperästä paljastettiin kaksi poikkeuksellista löytöä: loveuksilla koristeltu kokonainen meripihkarengas sekä kappale koivuntuohitervaa, jossa ovat selvästi erottuvat ihmisen hampaanjäljet.
Löydöt ovat peräisin noin 5500 vuoden takaa, jolloin Iijoen suisto sijaitsi aivan Kierikinkankaan vierellä ja meren rannalla oli suuri kivikautinen kylä.
Suomesta on aiemmin löydetty ilmeisesti ainoastaan yksi samalla tavalla koristeltu meripihkarengas kuin Kierikin tämänviikkoinen löytö.
Se löytyi jo 1900-luvun alussa Lapuan Hatunluoman asuinpaikalta, joten edellisestä vastaavasta löydöstä on vierähtänyt aikaa jo toistasataa vuotta.
Runsaammin vastineita Kierikin meripihkarenkaalle tunnetaan erityisesti Latviasta, jossa meripihkaa esiintyy luonnossa.
Baltian alueelta meripihkaa on päätynyt valmiiksi työstettyinä esineinä kaupankäynnin kautta Kierikkiinkin saakka. Muuhun Suomeen verrattuna Kierikin meripihkalöydöt ovat poikkeuksellisen runsaat, mikä kertoo muinaisten kierikkiläisten olleen vaurasta väkeä.
Koivuntuohitervaa on kivikaudella käytetty liimana. Sillä on muun muassa korjattu rikkoutuneita saviastioita ja kiinnitetty nuolenkärkiä varsiinsa.
Toisinaan koivuntuohitervan kappaleita on myös pureskeltu. Suussa koivuntuohitervaa on mahdollisesti pehmitetty käyttöä varten, mutta pureskelu on voinut olla myös ajanvietettä tai liittyä jopa suuhygieniasta huolehtimiseen.
Ilmiselviä hampaanjälkiä koivuntuohitervan kappaleissa on kuitenkin vain kohtalaisen harvoin.
Kierikinkankaan koivuntuohitervalöydön hampaanjäljet ovat melko pienet, minkä perusteella kappaletta lienee pureskellut lapsi.
Koivuntuohitervan avulla päästään siis äärimmäisen lähelle kivikautista ihmistä, käytännössä muinaisoululaisen suuhun!
Yleisökaivaukset Kierikinkankaalla jatkuvat koko heinäkuun, ja Kierikin vierailijoilla on mahdollisuus osallistua tutkimuksiin arkeologien opastamina iltapäivisin tiistaista lauantaihin.
Kaivauksilla tutkittavan kivikautisen asumuksen lattia-alasta suurin osa on vielä tutkimatta, joten on täysin mahdollista, että vielä lisääkin komeita löytöjä saadaan päivänvaloon ennen heinäkuun loppua.
Löytöjä esitellään myös kaivauksella ja Kierikkikeskuksessa koko kaivauksen ajan, mutta meripihkarengas siirretään jo lähipäivinä Oulun yliopiston arkeologian laboratorioon konservoitavaksi.
Näytteille Kierikkikeskukseen se saataneen viimeistään ensi vuoden yleisökaivaukseen mennessä.